tiistai 10. toukokuuta 2016

Haukkavuori 7.5.2016


Viime lauantaina se sitten vihdoinkin oli. Kauan odotettu ja kovan kysynnän saanut askartelutapaaminen Pöytyän Haukkavuoressa.

Meitä naisia oli paikalla lähes kolmekymmentä ja mukaan mahtui myös yksi mies. Tosin Mikko ei ollut askartelijan roolissa vaan kauppiaana. Hienosti ja tottuneesti hän porukkaan sopeutui, ei ollut ensimmäistä kertaa naislauman ympäröimänä :).


Klemmarikellari tuli mukaan tapahtumaan ja hyvä niin, sillä kysyntää oli :) Tässä Mikko on jopa hakenut vähän lisää tavaroita kaupalta. Jonna ei ole ehtinyt edes laatikkoa purkaa kun nälkäinen naislauma on jo ympärillä ;). 


Tämä on aina tilanne mitä ulkopuoliset eivät ymmärrä, se on vaan niin ihanaa kun esille tulee uusia tuotteita ja saat jotain mitä olet odottanut. Se on jännä miten aikuiset ihmiset yhtäkkiä ovat kuin pikkulapsia karkkikaupassa, malttamattomia ja todella innoissaan :). Enkä siis todellakaan tarkoita tätä mitenkään loukkaavalla tavalla, olen itse ihan samanlainen! Näinä päivinä vaan on hienoa nähdä ihmisten oikeasti innostuvan jostain! Pitäkäämme siitä kiinni!




 Tässä pari kuvaa tapahtumapaikalta. Kaikki ovat työntouhussa ja hyvässä vauhdissa. Aika tuntui kuluvan kuin siivillä. Tapahtuma alkoi klo 10 ja aikaa oli varattu klo 19 asti. Ensimmäiset saapuivat jo hieman etuajassa, mutta siitä ei ollut haittaa. Ihanan innokasta porukkaa! 

Askartelutapaamisissa on tapana järjestää haaste, johon on pieni palkinto. Palkinto arvotaan osallistujien kesken, eli ei minkäänlaista töiden arvostelua. Tällä kertaa haasteena oli käyttää Tim Holtzin hunajakenno -stanssia. Muita vaatimuksia ei ollut. Aikaa oli puoli neljään asti. 



Tässä pari kuvaa haastepöydästä. Aivan kertakaikkisen upeita töitä naiset tekivät. On hienoja ja elegantteja kortteja, räiskyviä art journal töitä sekä seesteinen skräppileiska. Kerrassaan mykistäviä! 

Haasteet ovat kivoja, koska silloin näkee mitä yhdestä ja samasta voi saada aikaan. Kaikki kauniita, kaikki erilaisia, kaikki tekijänsä näköisiä <3


Paikalle tuli piipahtamaan myös 13-vuotias tyttäreni. Hän tykkää valokuvata ja niinpä annoin kameran hänelle. Yllä oleva kuva on etuovelta ja toivottaa teidät tervetulleeksi Haukkavuoreen! Näissä kuvissa kuvakulmat ovat vähän erilaisia, mielenkiintoisia. Nämä kuvat puhuvat omaa kieltään :). 

Näiden kuvien myötä haluan kiittää kaikkia paikalla olleita. Te teitte tapahtumasta onnistuneen! Ensi vuonna uudestaan, ehdottomasti.





 Ihanaa naiset, että te äitienpäivän kiireiden keskellä otitte itsellenne omaa aikaa ja jaoitte sen kanssani. 

Kiitos!


LeimaLikka


maanantai 2. toukokuuta 2016

Askartelupirtti 2016


Tänä vuonna askartelupirtiltä tuli vähän huonolaatuisia kuvia, kun millään ei ehtinyt hakea järkkäriä huoneesta, joten puhelimen kuvilla mennään :)

Askartelupirtti oli siis tänäkin vuonna Murikka-opistolla Tampereella 15.-17.4.2016. Paikka oli siis viime keväästä tuttu. Hieman muutoksia kuitenkin oli matkassa. Tällä kertaa asustelin ihan yksin omassa huoneessani ilman huonekaveria. Toiseksi paikan päällä tehtiin peruskorjausta, joten askartelupöydät sijaitsivat nyt aulan takana olevassa ruokailutilassa ja kauppiaat olivat aulassa. Ensin vähän aateltiin riittääkö valaistus iltamyöhällä, mutta aika monella jos ei ihan kaikilla, oli omat lamput mukana eikä ongelmia tämän suhteen ilmennyt.

Tämä poikkeus järjestely oli minulle mieleen. Kurssit pidettiin luokissa ja tällä järjestelyllä ei joutunut hirveästi raijaamaan tavaroita pitkiä matkoja. Sama jos jotain unohtui askartelupaikalle se oli helppo nopeasti käydä sieltä hakemassa. Tästä siis ehdottomasti plussaa :)

Perjantaina saavuin paikalle hyvissä ajoin ja sain rauhottua rauhassa. Lauantaiaamuna lähdin lenkille Murikan ihaniin järvimaisemiin. Tässä muutamia kuvia Murikan luonnosta :)







Elämä on täynnä valintoja ja sen minäkin tein osallistumalla Marika Koskimäki-Ketelän Iloisia Kirjaimia - Oikeilla välineillä -kurssille. Tämä oli syy miksi paikalle lähdin. Olen jo pitkään haaveillut tekstauskurssista, mutta ei oikein ole ollut tilaisuutta. Nyt se tuli! Valitettavasti tämä tarkoitti myös sitä, että seurustelu muiden askartelijoiden kanssa jäi huomattavasti lyhyemmäksi. Kurssi oli kaksipäiväinen ja molempina päivinä tehokasta työskentelyaikaa oli 6 tuntia.


Osallistujia oli melko vähän kurssilla, mutta meidän oppilaiden kannalta juuri sopivasti, koska saimme todellista vastinetta jokaiselle sentille. Opetus oli todella intensiivistä ja henkilökohtaista. Moni muukin askartelija oli kyllä kiinnostunut tekstauksesta, mutta he pitivät kurssia liian pitkänä. Niin, olihan se. En vaan osaa edes kuvitella kurssia paljon lyhyempänä. Kaikki varattu aika oli tarpeen, koska tekstaus on äärettömän tarkkaa ja hidasta puuhaa. Siinä uppoutuu lähes meditatiiviseen tilaan. Marika sanoikin, että taidamme olla koko talon hiljaisin luokka :). Tämä vaatii tiukkaa keskittymistä, varsinkin tällaiselta ensikertalaiselta.

Ensin aloitettiin viivoilla ja suuraakkosilla. Siitä etenimme pikku hiljaa pieniin kirjaimiin ja vähän koristeellisempiin kirjaimiin. Lopulta pääsimme vähän leikittelemään kirjainten ja siveltimien ja tekstauskynien kanssa. 

Tässä vähän kuvia siitä mitä tehtiin.





Lopuksi teimme myös canvaspohjaisen taulun, johon kaikki tehtiin kirjaimia käyttäen. Alussa minun työni ja lopussa muiden kurssilaisten töitä.





MUTTA,

tein minä siellä muutakin :). Lauantai-ilta meni askarrellen aivan huippu seurassa! Tässä tunnelma kuvia tapahtumasta :)



Aivan ihanat pöytäkaverit Tarja ja Pia! 


Sunnuntai aamuna lenkille lähtiessä oli aika hiljaista....




Kaksi alinta kuvaa on kahdesta eri art journal -kirjasta. Toinen on Riinan ja toinen Piian. He pyysivät minua tekemään yhden aukeaman heidän kirjaansa. Aivan mahtava idea! Aivan kuin nuoruusvuosien runokirjat mitä lainailtiin ja kirjoiteltiin uusia runoja. Nykypäivän ystäväkirja askartelijoille :). Tämän idean varmasti kopioin vielä itsellenikin :D

Kaikki kiva loppuu aikanaan ja niin tämäkin. Sunnuntaina taivaalta tuli vettä, mutta onneksi se vähän taukosi siksi aikaa kuin kantelin kamoja autolle. Tässä kuvaa pihasta kun porukat on pakkailemassa autoja ja suuntaamassa kotiin.


Kotiin päästyäni en voinut vastustaa. Pakko oli ottaa paperit esiin ja alkaa vähän harjoittelee ettei heti unohdu. Tosi hyvin huomaa miten kehittyy kun jaksaa vaan harjoitella.



Suurkiitos tapahtuman järjestäjille ja erityisesti Marika Koskimäki-Ketelälle!!!! Olit aivan mahtava opettaja ja toivon, että joskus pääsen vielä kurssillesi :)


LeimaLikka